Maissin tuorekäyttö

Maissi on Amerikasta kotoisin oleva viljelykasvi. Ilmaston vuoksi Suomessa ei juurikaan ole aikaisemmin viljelty maissia.  Maissi vaatii toistatuhatta lämpösummaa. 

Maissin istutus

Ihanteellinen kasvupaikka maissille on lämmin, aurinkoinen ja maaperältään hikevä etelärinne, jonka pH on 6-7.  maissi vaatii n.8-10°C  maalämpötilaa.  Liian kylmään maahan kylvetyn siemenen itävyys on heikko ja hallan arka.

Maissin siemenet kylvetään Suomessa toukokuussa ja satoa saadaan elokuun puolivälin jälkeen. Maissi kannattaa istuttaa penkkiin, penkki edesauttaa maalämmön nousua. Maissi kylvetään n.3-5cm syvyyteen.

Hehtaarin alueelle kylvetään n.100 000 siementä n.15cm välein, riviväliksi jätetään n.50cm.

Maissin siemen on suurikokoinen, joten riittävästä kosteudesta tulee huolehtia hyvin. Maissi voidaan myös istuttaa taimista.

Liian tiiviisti kasvavia taimia harvennetaan n.20-25% jolloin hehtaarin alueelle jää n. 70-80 000 tainta.

Maissi on erittäin hallan arka, aikaisemman sadon onnistumiseksi maissi voidaan alkuun idättää kasvihuoneessa mutta kasvihuoneesta tultaessa ennen ulos istuttamista taimet tulee karaista hyvin.

Pölytys

Maissi on tuulipölytteinen ja pölyttyy helposti. Eri lajikkeilla tulisi olla etäisyyttä 50-100cm ristipölytyksen välttämiseksi jolloin maissin tähkän siemenet pysyvät tasalaatuisina ja saman värisinä.

Lannoitus

Maissin viljelyyn soveltuvat hyvin karjanlanta ja muut orgaaniset ravinteet.

Maissia lannoitetaan viljavuusanalyysin mukaisesti, lannoitustaso on runsaampi kuin yleisesti viljakasveilla. Typpi kannattaa jakaa 2-3 kertaan kasvukauden aikana.  Tasapainoinen lannoitus ja riittävä kosteus edesauttavat laadukkaan sadon syntymiseen.

Sadonkorjuu

Maissin sadonkorjuun voi aloittaa kun tähkän makeus on riittävä. Sadon keruuaika on eri lajikkeilla n.2 viikkoa, kahden viikon jälkeen maissintähkän maku alkaa muuttua puisevaksi.

Maissintähkiä kerätessä sivulehdet jätetään tähkän reunoille pitämään kosteutta yllä, koska Suomessa maissit myydään pääosin tuoreena.

Kasvinsuojelu

Maissin kasvualustasta voidaan rikkaruohot poistaa kemiallisesti, rivivälien haraus/kylvö ovat myös hyviä vaihtoehtoja kemiallisen torjunnan lisäksi.

Suomessa maissin haitallisimmat tuhohyönteiset ovat kahukärpäset ja seppäkuoriaisentoukat.

Viileät olosuhteet altistavat taudeille, maissi voi olla altis muutamille virustaudeille, taimipoltteelle ja lehtilaikkutaudeille.

Parsan istutus- ja hoito-ohjeet juurakkoina istuttavalle parsalle

Suomessa viljellään yleisimmin vihreää parsaa. Valkoista parsaa voi myös kokeilla. Tällöin parsaa viljellään kuohkeassa hiekkaharjussa ja se katkaistaan maan alta. Hyvin hoidettu parsa antaa satoa jopa kymmeniä vuosia. Parsa on monivuotinen ja siksi sen kasvupaikka kannattaa valita huolella.

Valkoinen parsa kuoritaan aina sen valmistuksen yhteydessä, vihreä vain tarvittaessa.

 

Parsan istutus

-Parsa ei pidä seisovasta vedestä juuristollaan, mutta viihtyy monenlaisilla maalajeilla. Multava hietamaa on paras.

-Parsa istutetaan juurakkoina aikaisin keväällä aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle maan lämmettyä.

-Monivuotiset rikkkasvit tulee poistaa huolella ja maa muokataan syvältä.

-Liota lepotilaisia juurakoita pari tuntia vedessä ennen istutusta. Juurakot istutetaan mahdollisimman pian niiden saavuttua. Jos niitä joudutaan varastoimaan, niitä voidaan säilyttää muutama päivä viileässä varastossa ja ne on suojattava kuivumiselta.

-Parsa istutetaan harjuun 20 cm syvyyteen istutusojaan niin, että kummallekin puolelle jää 20-30 cm kumparetta. Juurakon päälle laitetaan 5-10 cm multaa ja loppu täytetään mullalla saman vuoden syksyllä. Harju voidaan toteuttaa myös niin, että harjun korkeutta kasvatetaan kohti tavoitekorkeutta lisäämällä multaa vuosittain juurakoiden päälle.

  -Vihreä parsa voidaan kasvattaa myös tasamaalla jos vesi ei jää seisomaan juuristolle, valkoinen parsa kasvatetaan aina harjussa. Valkoisella parsalla maassa ei saa olla kiviä juurakon leikkaamista hankaloittamassa.

-Käännä kasvualustan sekaan maanmuokkauksen yhteydessä kompostia, kompostoitua lantaa tai täyslannoitetta ja sekoita mukaan kalkkia. Ihanteellinen pH on 7-7,5.

-Taimiväli n 30-50cm, riviväli 80-150cm, taimimäärä n 25 000 kpl/ha yksirivisenä, 30-40 000 kpl /ha kaksirivisenä.

 

Parsan hoito

-Nuori kasvusto on hyvä suojata harsolla koleina jaksoilla 2-3-kertaisella harsolla.

-Muista säännöllinen kastelu, kalkitus ja kitkeminen.

-Lannoitus juhannuksen jälkeen kompostilla, kompostoidulla lannalla tai täyslannoitteella. Lannoitus vasta sadonkorjuun loputtua.

-Parsan lehdistö ja marjat eivät ole syöntikelpoisia. Marjojen poisto raakileina vahvistaa taimia. Parsan lehdistöä voi käyttää koristeena kukkakimpuissa.

 

Parsan sadonkorjuu

-Satoaika on touko-kesäkuussa. Korjuuta voi aikaistaa käyttämällä kasvuharsoa kasvuston päällä.

-Älä kerää satoa istutusvuonna lainkaan, vaan anna parsan vahvistua istutusvuosi ja sitä seuraava vuosi.

-Kerää ensimmäisenä vuonna satoa vain 1-2 viikkoa, seuraavana vuonna voit korjata satoa kolmisen viikkoa ja sitä seuraavan jopa kuukauden.

-Parsa leikataan parsaveitsellä 15-20 cm korkuisena, kun se on vielä suppuinen.  Verson voi myös katkaista käsin, jolloin se katkeaa puutuneen kohdan yläpuolelta.

-Valkoinen parsa leikataan, kun versot pilkistävät maasta. Verso katkaistaan varovasti n 15cm syvyydeltä harjun sisältä harjua rikkomatta.

-Satoa korjataan 1-3 vuorokauden välein. Liian pitkään jatkunut sadonkorjuu heikentää parsaa.

-Anna kasvuston tuleentua rauhassa syksyllä ja leikkaa se alas, kun kasvusto on kellastunut.

 

Parsan säilytys

-Korjuun jälkeen parsan versoja voi säilyttää 1-2 viikkoa 1-2 C korkeassa ilmankosteudessa tai jääkaapissa muutaman päivän vesilasissa.

Yhteensä:
    Kassalle
    (0)